Your browser version is outdated. We recommend that you update your browser to the latest version.

Karelia-puhallinorkesterin juuret ovat Viipurissa, jossa vuonna 1908 perustettiin Viipurin rautatieläisten soittokunta. Tämän menestyksekkään seitsikon jäsenet liittyivät myöhemmin Viipurin suojeluskunnan soittokuntaan, joka toimi aina sodan syttymiseen saakka. Ajoittain rautatieläisten soittajat esiintyivät myös erillisenä kokoonpanona. Talvisodan aikana, Viipurin menetyksen uhatessa, soittokunnan soittimet ja nuotisto onnistuttiin viime hetkillä pelastamaan junavaunussa Helsinkiin.

 

Vilho AaltoVilho AaltoSotavuosien jälkeen 1945 kapellimestari Vilho Aalto kokosi viipurilaiset soittajansa uudelleen ja perusti heidän kanssaan Helsingin Rautatieläisten Soittokunnan. Toiminnan käynnistämisen mahdollisti Viipurista evakuoitu kalusto. Koska soittokunnan jäsenet olivat valtaosin karjalaisia ja se esiintyi useasti pääkaupungin karjalaisten tilaisuuksissa, orkesteri käytti luontevasti myös nimeä Pääkaupungin Karjalaisten Soittokunta. Käytännössä soittajisto oli sama; eri nimen mukaan vain käytettiin eri esiintymisasua.

1950-luvulla orkesterissa oli enimmillään kolmisenkymmentä soittajaa. Toiminta oli hyvin aktiivista, esiintymisiä runsaasti ja ohjelmistossa yli 900 esiintymiskuntoon harjoiteltua kappaletta. Ajan myötä soittokunnan karjalaisten ja rautatieläisten osien välille alkoi kehittyä erimielisyyksiä. Umpikujaan päätyneet ristiriidat ratkaistiin hyvin järkiperäisesti: Hallussa oleva nuotisto ja soittimet jaettiin yhteisymmärryksessä kahden orkesterin kesken, ja Pääkaupungin Karjalaisten Soittokunta muutti pois rautatieläisten suojista 1960.

 

Pääkaupungin Karjalaisten soittokunta 1947Pääkaupungin Karjalaisten soittokunta 1947

 

 

 Pääkaupungin Karjalaisten Soittokunta 1956Pääkaupungin Karjalaisten Soittokunta 1956

 

 Toiminta jatkui Keskon tiloissa Katajanokalla. 1960-luvun jälkipuoliskolla tehtiin päätös, jonka mukaan soittajien ei enää edellytetty olevan syntyperäisiä karjalaisia. Muita aiempia vaatimuksia – pitkää soittokokemusta, toimintaan sitoutumista sekä ehdotonta raittiutta harjoitusten ja esiintymisten aikana – ei kumottu, ja niitä voidaan pitää ohjeina vielä nykyäänkin.

 

Vuonna 1968 orkesterin johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Jussi Valto. Hän oli intohimoinen musiikin harrastaja ja tuubansoittaja, joka myös ryhtyi sovittamaan orkesterille uutta ohjelmistoa. Valton myötä orkesteriin muodostui varsin hyvin toimiva hallinto- ja markkinointikoneisto, joka vuonna 1974 uudeksi kapellimestariksi valitun Raimo Voutilaisen myötä veti soittokunnan uuteen nousuun.

 

Vuonna 1975 soittokunta pääsi muuttamaan Käpylään vastavalmistuneeseen Karjalataloon, jossa toiminta nykyäänkin jatkuu. Karjalaisten oman talon myötä esiintymistilaisuuksia oli hyvin runsaasti; niitä saattoi olla keskimäärin jopa joka viikko vuoden ympäri. Soittajia soittokunnassa oli vakituisesti noin 20. Ohjelmistossa oli tietenkin juhlamusiikkia, mutta orkesteri kunnostautui erityisesti tanssimusiikin saralla. Orkesterilla oli esiintymisiä radiossa ja se ryhtyi tekemään levytyksiä. Vuonna 1979 orkesteri otti käyttöönsä esiintymisnimen Karelia-puhallinorkesteri. Virallisissa asioissa nimenä on edelleen Pääkaupungin Karjalaisten Soittokunta, joka on orkesterin toimintaa kanavoivan yhdistyksen nimi.

 

Kunniakapellimestari Ossi RunneKunniakapellimestari Ossi Runne 

Jälleen uusi merkittävä vaihe soittokunnan historiassa alkoi, kun kapellimestariksi vuonna 1986 saatiin Ossi Runne. Hänen johdollaan ohjelmisto sai tyylikkään viihteellisen leiman ja orkesterin kokoonpanoa kasvatettiin yli 30 soittajaan. Runnen johtaessa konserttien ohjelmisto oli taidokkaasti sommiteltu aina jonkun tietyn teeman ympärille. Karelia-puhallinorkesteri teki Runnen kaudella esiintymismatkoja Yhdysvaltoihin, Espanjaan ja Unkariin. Ossi Runne nimettiin Karellia-puhallinorkesterin kunniakapellimestariksi vuonna 2010.

 

 

 

Karelia-puhallinorkesteri konserttimatkalla Espanjassa 1990-luvulla. Solistina matkalla oli Marjatta Airas. Karelia-puhallinorkesteri konserttimatkalla Espanjassa 1990-luvulla. Solistina matkalla oli Marjatta Airas.

 

 

Vuonna 1997 perustettiin reserviläisten ja vapaaehtoisten maanpuolustushenkinen orkesteri Päämajan soittokunta. Tämän kokoonpanon perustan muodostaa Karelia-puhallinorkesteri sillä tavoin, että käytännössä voidaan puhua Kareliasta sotilaspuvuissa. Ajatus ei ole edes kovin kaukaa haettu, sillä orkesterillahan on ollut kahden esiintymisasun järjestely käytössä niin ennen sotia kuin sotien jälkeenkin. Päämajan soittokunta esiintyy erityisesti sotiemme veteraanien ja muissa maanpuolustushenkisissä tilaisuuksissa.

 Päämajan soittokunta 2011Päämajan soittokunta 2011

 

Vuosi 2003 muodostui yhdeksi orkesterin toiminnan taitekohdaksi. Ossi Runne vetäytyi aiemman ilmoituksensa mukaisesti Karelia-puhallinorkesterin kapellimestarin toimesta, ja pitkäaikainen puheenjohtaja Jussi Valto menehtyi sairauteen. Uudeksi kapellimestariksi kutsuttiin Tom Bildo, joka ryhtyi luotsaamaan orkesteria nykyaikaiseksi symphonic band -tyyppiseksi kokoonpanoksi, jossa on noin 40 soittajaa. Luonnollisestikin orkesteri esiintyy tarvittaessa myös pienemmillä kokoonpanoilla, mutta voi koko vahvuudessaan soittaa myös laajempia teoksia. Viihteellistä ja perinteistä musiikkia ei kuitenkaan ole unohdettu, konsertit kootaan yhä aina jonkun sopivan aihepiirin ympärille ja ohjelmistossa ylipäätään pyritään ottamaan huomioon myös yleisön mieltymykset.

 Tom BildoTom Bildo

Karelia-puhallinorkesteri sai toisenkin kapellimestarin, kun Heino Koistinen saatiin vuonna 2008 houkuteltua orkesteriin. Hän vuorottelee orkesterin johdossa Tom Bildon kanssa ja johtaa erityisesti Päämajan soittokunnan esiintymisissä. Harrastajaorkesterin uhkana on se, että toiminta hiipuu hiljalleen niin laadullisesti kuin määrällisestikin. Kareliassa tätä torjutaan kahden kapellimestarin voimin siten, että orkesterin ja sen ohjelmiston kehittämiseen ja jatkuvaan uudistamiseen kiinnitetään erityisesti huomiota. 

 Heino KoistinenHeino Koistinen

 Nykyään Karelia-puhallinorkesterin soittajat ovat lähtöisin eri puolilta maata, mutta heitä yhdistää karjalaisuuden iloinen pohjavire. Orkesteri toimii Karjalatalolla ja esiintyy yhä karjalaisten juhlatilaisuuksissa. Yhteydet Pääkaupungin Karjalaisiin ovat tiiviit. Puhallinorkesterimusiikin asema on ajan saatossa suuresti muuttunut, mutta siitä huolimatta Karelia-puhallinorkesterin soittotoiminta on vireää ja esiintymisvalmius hyvä. Määrätietoisilla ponnistuksilla orkesteri aikoo jatkossakin olla karjalaisten oma soittokunta ja osa karjalaista kulttuuriperintöä.

 Karelia-puhallinorkesteri keikalla kesällä 2015Karelia-puhallinorkesteri keikalla kesällä 2015